Kun kukaan ei tuu.

Nti Kirjastotäti oli myöhässä. Hyvissä ajoin, jos olisi normaali aamu, mutta koska oli tulossa ryhmä, hän oli myöhässä.

Hirveällä kiireellä sännäten hän huiski ympäriinsä kirjastossa, laittoi kirjoja hyllyyn lasten löydettäväksi, tajusi, että ne pitää palauttaa pois kirjaston lainoista, keräsi kirjat takaisin, palautti ja hyllytti uudelleen, tarkisti tehtävät, teki viime hetken korjaukset, tarkisti sanat ja muistilaput, otti muut materiaalit esille, avasi verkkokirjaston valmiiksi ja pureskeli hermostuneesti kynsiään. Onhan viime kerrasta jo vuosi, joten ihan rutiinilla nämä eivät vielä tule.

Ja sitten kukaan ei tule.

Ei kukaan.

Kirjasto. Turhautumisen tunteiden viimeinen tyyssija.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: