Kun kukaan ei tuu.

Nti Kirjastotäti oli myöhässä. Hyvissä ajoin, jos olisi normaali aamu, mutta koska oli tulossa ryhmä, hän oli myöhässä.

Hirveällä kiireellä sännäten hän huiski ympäriinsä kirjastossa, laittoi kirjoja hyllyyn lasten löydettäväksi, tajusi, että ne pitää palauttaa pois kirjaston lainoista, keräsi kirjat takaisin, palautti ja hyllytti uudelleen, tarkisti tehtävät, teki viime hetken korjaukset, tarkisti sanat ja muistilaput, otti muut materiaalit esille, avasi verkkokirjaston valmiiksi ja pureskeli hermostuneesti kynsiään. Onhan viime kerrasta jo vuosi, joten ihan rutiinilla nämä eivät vielä tule.

Ja sitten kukaan ei tule.

Ei kukaan.

Kirjasto. Turhautumisen tunteiden viimeinen tyyssija.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: